perjantai 7. helmikuuta 2014

Vähän menneisyydestä

Kyselin muutama postaus taaksepäin teiltä postausehdotuksia ja eräs lukija ehdotti, että postaisin mun nuoruudesta peruskouluajoilta ammattikouluun. Mun mielestä tuo kuulosti erittäin hyvältä idealta, koska mun ammattikouluajat on saamassa vihdoin päätöksensä nyt keväällä. On myös mukavaa palata muistelemaan menneitä aikoja tällaisen postauksen kautta, ja samalla tekin saatte tietää vähän enemmän mun menneisyydestä! 

IMG_0341 (800x533)

Kun mä muistelen yläasteaikoja, mulle tulee sekä hyviä että huonoja muistoja mieleen. Olin aika kapinallinen nuori ja kokeilin paljon rajojani. En tiedä johtuiko se musta itsestäni, mutta hakeuduin näin jälkeenpäin ajateltuna aika huonoihin piireihin. Jo seiskaluokalla piti päästä kokeilemaan ensimmäistä kertaa tupakkaa ja alkoholia, koska se oli silloin muka niin siistiä. Oli jännää lähteä salaa välkällä puskaan tupakalle ja sen seurauksena istua pari tuntia jälki-istuntoa. Koulunkäyntikään ei jaksanut kiinnostaa, vaan lintsailin aika paljon ja sain huonoja arvosanoja. Jälkeenpäin ajateltuna mua lähinnä vaan hävettää mun silloinen käytös, mutta oon yrittänyt ajatella, että jokainen tekee virheitä elämässään ja niistä yleensä myös oppii.

Pahin muisto yläasteajoilta on ehdottomasti kasiluokalla alkanut laihdutus, jonka seurauksena sairastuin lopulta syömishäiriöön. Pahimpina aikoina muistan pelänneeni jopa hammastahnan kalorimääriä ja yritin sen takia käyttää mahdollisimman vähän hammastahnaa. Jossain vaiheessa syksyä oli sitten terveystarkastus, jossa terkkari huolestui mun painonpudotuksesta ja määräsi mut käymään punnituksessa säännöllisin väliajoin. Muistan, kun se oli mulle kuin maailmanloppu ja itkin koko loppupäivän, kun en voisi enää laihduttaa yhtä nopeasti. Tuo koko syömishäiriöaika oli kamalaa aikaa ja sen muisteleminen saa mut vielä nykyäänkin surulliseksi.

IMG_0344 (800x533)

Jäi mulle kuitenkin myös hyviä muistoja yläasteajoilta! Kaikki ihanat tyttöjen illat, juoruhetket, hölmöt inside-jutut, silloiset hittibiisit jotka saa mut vielä tänäpäivänäkin haikailemaan niitä aikoja, yölliset skootteriajelut ympäri kyliä, pojille huutelut ja niistä ainainen puhuminen, hengailu kaveriporukassa kylällä ja monet muut ihanat asiat on jääneet mun mieleen. 

Yläasteajoilta mulle on jäänyt myös kaksi erittäin hyvää ystävää. Vaikka mä näänkin niitä nykyään paljon harvemmin kuin ennen, niin muistan silti jokaisen yhdessä vietetyn hetken. Oikeastaan vasta jälkeenpäin oon oppinut arvostamaan näitä kyseisiä ystäviä aivan eritavalla ja mulla on hirveä ikävä niitä hölmöilyjä, mitä tuli tehtyä yhdessä joskus. Mutta onneksi ihanat muistot säilyvät kuitenkin ikuisesti!

IMG_0361 (800x533)

Yläasteen jälkeen piti yrittää päättää itselleen sopiva jatko-opiskelupaikka eikä mulla tietenkään ollut mitään tietoa siitä, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä. Siispä kokeilin viikon lukiota, jonka jälkeen vaihdoin ammattikoulun puolelle valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen. Tuon koulutuksen tarkoituksena oli tutustua erilaisiin aloihin ja löytää sitä kautta itselleen sopiva ala.

Ammattikoulun aikoihin aloin myös pikkuhiljaa rauhoittumaan ja asettumaan aloilleni. Siitä saan kiittää ainoastaan Teemua, joka ilmestyi mun elämään vähän ennen peruskoulun päättymistä. Muutaman kuukauden tutustumisen jälkeen ruvettiin seurustelemaan, jolloin mä tunsin olevani maailman onnellisin tyttö. Monien poikaystäväkokeilujen jälkeen musta vihdoin tuntui, että oon löytänyt sellaisen ihmisen vierelleni, jonka kanssa tullaan seurustelemaan vielä pitkään ja viettämään monia yhteisiä ihania hetkiä. Ja niinhän siinä onneksi kävikin! 

IMG_0324 (800x533)

Ammattikoulussa ehdin kokeilla myös Catering-alaa eikä sekään muutaman kuukauden kokeilun jälkeen tuntunut omalta alalta. Päädyin sen jälkeen vielä puoleksi vuodeksi uudestaan valmentavaan ja kuntouttavaan koulutukseen, jonka kautta löysin vihdoin tämän merkonomialan. Merkonomilla kiinnostuin paljon enemmän koulunkäynnistä ja sen huomasi myös hyvistä arvosanoista. Muutamien kiitettävien jälkeen ei edes halunnut miettiä huonompia arvosanoja, mikä oli tietenkin vaan hyvä juttu!

17-vuotiaana pääsin vihdoin muuttamaan omilleni ja saatiin Teemun kanssa idea muuttaa samantien yhteen. Se oli toisaalta todella jännittävää aikaa, mutta oli myös ihanaa päästä suunnittelemaan kunnolla yhteistä tulevaisuutta ja sisustamaan asuntoa oman mielen mukaan. Muutaman kuukauden jälkeen yhteenmuutosta Teemu lähti puoleksi vuodeksi armeijaan ja mä jäin siksi aikaa ikävöimään sitä tänne meidän yhteiseen kotiin. Armeija teki itseasiassa ihan hyvää meidän suhteelle, kun oltiin totuttu ennen sitä viettämään kaikki aika yhdessä. Oli toisaalta ihan mukavaa päästä viettämään kunnolla aikaa ystävien kanssa ja tietenkin myös ihan itsekseen. Mutta oli silti vielä ihanempaa viedä Teemu viimeistä kertaa juna-asemalle ja tietää, ettei sitä tarvitse viedä sinne enää koskaan ainakaan armeijan merkeissä!

Näihin kahdeksaan vuoteen on kyllä mahtunut paljon erilaisia asioita! Oon saanut uusia ystäviä, kasvanut erilleen entisistä ystävistä, tehnyt ikimuistoisia asioita, jäänyt inttileskeksi, löytänyt itselleni oikean alan, muuttanut omilleni ja kasvanut tietenkin henkisesti.

Mitä piditte tällaisesta postauksesta? Ja oikein mukavaa viikonloppua kaikille! 

12 kommenttia:

  1. tykkäsin ihan mielettömän paljon tästä postauksesta ! en ois uskonu et sullon ollu syömishäiriötäkin..:o mut onneks se on mennyttä :/ mut hyvä et mahtuu myös paljon hyviä muistoja :-) hyvät viikonloput sullekki ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että tykkäsit! :) Ja niinpä, onneksi se on jo mennyttä! Nykyään ruoka maistuu vähän liiankin hyvin, haha. :D Ja samoin sinne! ♥

      Poista
  2. Ois ollu kiva, jos postauksessa ois ollu kuvia myös tolta ajalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisin muuten laittanut tuohon vanhoja kuvia, mutta oon jo tehnyt sellaisen postauksen erikseen. :/ Jos kiinnostaa, niin se löytyy täältä: http://jaljubljutebjat.blogspot.fi/2013/07/kuvia-vuosien-varrelta.html :)

      Poista
  3. Tosi mielenkiintoinen postaus! Oot rohkea kun kerroit sun syömishäiriöstä ja voit olla ylpeä siitä, mitä olet nykyään :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tykkäsit! :) Voi kiitos, ihanasti sanottu! :) ♥

      Poista
  4. Tosi rehellinen ja hyvä teksti, mä ainakin tykkäsin tosi paljon. :)
    http://neeeaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi kiva kuulla, että tästä on tykätty! :)

      Poista
  5. oih, ihana postaus! tälläsii sais olla kaikis blogeis enemmäkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tykkään lukea muiden vähän syvällisempiä postauksia. :) Ja kiva kuulla, että tykkäsit! :)

      Poista
  6. Vähänkö tuo huivi on suloinen! :OO

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihana, tykkään itsekin! :)

      Poista