Helsinkiin muuttamisesta on ehtinyt vierähtää jo vuosi ja pari kuukautta aikaa (mihin tää aika oikein menee). Mietin jo kesällä tällaisen postauksen tekemistä, mutta ehkä reilun vuoden jälkeen osaa jo paremmin kertoa miltä täällä tuntuu asua pienen paikkakunnan jälkeen. Oon tosiaan asunut aikoinaan ensimmäiset 17 vuotta aivan pienessä kylässä, josta muutin neljäksi vuodeksi Varkauteen, joka on myös melko pieni kaupunki mulle. Oon siis aina asunut pienillä paikkakunnilla, vaikka haaveilinkin jo 14-vuotiaasta lähtien nimenomaan Helsinkiin muutosta.
Syksyllä 2014 päätin vihdoin, että nyt on aika tehdä elämälleen jotain ja etsiä töitä toiselta paikkakunnalta, kun niitä ei millään löytynyt Varkaudesta. Laitoin kymmeniä työhakemuksia Helsinkiin eikä vieläkään tärpännyt. Kyllästyin niin pahasti työttömänä neljän seinän sisällä loikoiluun, että päätin lähteä vaikka työttömänä Helsinkiin asumaan. Saatiin parin viikon yrittämisen jälkeen vihdoin asunto ja ehkä maailman parhaalla tuurilla mut pyydettiin elämäni ensimmäiseen työhaastatteluun vain kuukauden täällä asumisen jälkeen! Asiat alkoivat vihdoin mennä juuri siihen suuntaan kuin olin toivonut. Muistan vieläkin miten onnellinen olin, kun pääsin vihdoin muuttamaan tänne ja sain kuin sainkin pitkän yrittämisen jälkeen töitä!
Mun toiveet "uudesta alusta" kävivät toteen eli pääsin aloittamaan tavallaan puhtaalta pöydältä. Varkaudessa oli lähes mahdotonta tutustua uusiin ihmisiin, mutta täällä mä pystyin tutustumaan kehen vain ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja kummankaan puolelta. Heti muuton jälkeen tutustuin muutamaan tyttöön netin välityksellä ja sovittiin tapaamisia keskustaan. Oli ihan mahtavaa päästä tutustumaan ihmisiin, jotka eivät tienneet musta mitään ennestään. Tänne muuttaa niin paljon ihmisiä ympäri Suomea, niin muitakin yksinäisiä löytyi helposti. Suurin osa nykyisistä kavereista on kuitenkin tullut mun elämään töiden kautta. Töissä on niin helppo tutustua muihin, kun voi alussa jutella niitä näitä töihin liittyen ja kun kaikki asiakaspalvelutyössä työskentelevät on pakostikin edes vähän sosiaalisia ihmisiä. Oon myös tykännyt Helsingissä siitä, että täällä on niin paljon enemmän tekemistä. Voi lähteä iltaisin ystävän kanssa keskustaan lasilliselle tai kuluttamaan tylsää vapaapäivää kauppoja kierrellen.
Oon myös muuttunut henkisesti todella paljon tänne muutettuani. Oon itsenäistynyt hirveästi, sillä joudun hoitamaan nykyään ihan kaikki asiat itse. Uudella paikkakunnalla se on haastavampaa, kun ei tiedä missä mikäkin on ja miten asiat siellä kuuluu hoitaa. Jostain syystä mun itsetuntokin on noussut huimasti enkä koe olevani enää yhtään ujo ihminen. Jään helposti höpöttelemään kauppojen myyjille ja itsekin kassalla istuessani koen luontevaksi jutella asiakkaiden kanssa. Ennen tuollainen ei olisi tullut kuuloonkaan! En myöskään jännitä enää uusiin ihmisiin tutustumista, vaan se on nykyään jopa hauskaa. Oon siis muuttunut jonkin verran ihmisenä, omasta mielestäni kuitenkin parempaan suuntaan.
Tärkein muuttunut asia tänne muuton jälkeen on kuitenkin se työpaikan saaminen. En halua edes muistella miten pitkästyttävää mun elämä olikaan työttömänä. Vaikka viideltä aamuvuoroon väsyneenä herääminen onkin ehkä ajatuksena hirveä, niin silti jokainen työpäivä antaa mulle jotakin. Opin lähes päivittäin jotain uutta, jos en työhön liittyen niin kuulen edes asiakkailta uusia asioita. Ja se fiilis mukavan työpäivän jälkeen on mahtava. Tuntee, että on saavuttanut taas jotain. On myös ihan mahtavaa, kun pystyy tienaamaan nyt itse rahansa ja pystyy itse vaikuttamaan raha-asioihinsa. Jos teen paljon töitä, niin pystyn laittamaan useamman satasen palkasta esimerkiksi matkailuun tai merkkituotteisiin. Enää ei tarvitse laskea kaupassa, että riittääköhän mun rahat mama-nuudeleihin vai pitääkö taas tyytyä pirkkaan. :D
Kaikenkaikkiaan mun elämä on muuttunut ainakin omasta mielestäni parempaan suuntaan. Vaikka elämä olikin rauhallisempaa ja tasapainoisempaa Varkaudessa asuessa, niin mä koin sen tällaisena menevänä ihmisenä vähän tylsäksi. Oon niin onnellinen jälkeenpäin ajateltuna, että uskalsin lähteä tutulta ja turvalliselta paikkakunnalta kokeilemaan onneani uuteen kaupunkiin. Vaikka mua jännittikin alussa hirveästi ja ensimmäisen kuukauden aikana jopa kaduin tänne muuttoa, niin kaiken sen alkuhässäkän jälkeen oon ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän valintaan! Löytyykö sieltä muita uuteen kaupunkiin muuttaneita? Jos löytyy, niin miten te ootte sopeutuneet uuteen paikkaan?