maanantai 25. tammikuuta 2016

Mietteitä Helsingissä asumisesta

Helsinkiin muuttamisesta on ehtinyt vierähtää jo vuosi ja pari kuukautta aikaa (mihin tää aika oikein menee). Mietin jo kesällä tällaisen postauksen tekemistä, mutta ehkä reilun vuoden jälkeen osaa jo paremmin kertoa miltä täällä tuntuu asua pienen paikkakunnan jälkeen. Oon tosiaan asunut aikoinaan ensimmäiset 17 vuotta aivan pienessä kylässä, josta muutin neljäksi vuodeksi Varkauteen, joka on myös melko pieni kaupunki mulle. Oon siis aina asunut pienillä paikkakunnilla, vaikka haaveilinkin jo 14-vuotiaasta lähtien nimenomaan Helsinkiin muutosta.

Syksyllä 2014 päätin vihdoin, että nyt on aika tehdä elämälleen jotain ja etsiä töitä toiselta paikkakunnalta, kun niitä ei millään löytynyt Varkaudesta. Laitoin kymmeniä työhakemuksia Helsinkiin eikä vieläkään tärpännyt. Kyllästyin niin pahasti työttömänä neljän seinän sisällä loikoiluun, että päätin lähteä vaikka työttömänä Helsinkiin asumaan. Saatiin parin viikon yrittämisen jälkeen vihdoin asunto ja ehkä maailman parhaalla tuurilla mut pyydettiin elämäni ensimmäiseen työhaastatteluun vain kuukauden täällä asumisen jälkeen! Asiat alkoivat vihdoin mennä juuri siihen suuntaan kuin olin toivonut. Muistan vieläkin miten onnellinen olin, kun pääsin vihdoin muuttamaan tänne ja sain kuin sainkin pitkän yrittämisen jälkeen töitä!

1-IMG_0853 1-IMG_0871 1-IMG_0858

Mun toiveet "uudesta alusta" kävivät toteen eli pääsin aloittamaan tavallaan puhtaalta pöydältä. Varkaudessa oli lähes mahdotonta tutustua uusiin ihmisiin, mutta täällä mä pystyin tutustumaan kehen vain ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja kummankaan puolelta. Heti muuton jälkeen tutustuin muutamaan tyttöön netin välityksellä ja sovittiin tapaamisia keskustaan. Oli ihan mahtavaa päästä tutustumaan ihmisiin, jotka eivät tienneet musta mitään ennestään. Tänne muuttaa niin paljon ihmisiä ympäri Suomea, niin muitakin yksinäisiä löytyi helposti. Suurin osa nykyisistä kavereista on kuitenkin tullut mun elämään töiden kautta. Töissä on niin helppo tutustua muihin, kun voi alussa jutella niitä näitä töihin liittyen ja kun kaikki asiakaspalvelutyössä työskentelevät on pakostikin edes vähän sosiaalisia ihmisiä. Oon myös tykännyt Helsingissä siitä, että täällä on niin paljon enemmän tekemistä. Voi lähteä iltaisin ystävän kanssa keskustaan lasilliselle tai kuluttamaan tylsää vapaapäivää kauppoja kierrellen.

Oon myös muuttunut henkisesti todella paljon tänne muutettuani. Oon itsenäistynyt hirveästi, sillä joudun hoitamaan nykyään ihan kaikki asiat itse. Uudella paikkakunnalla se on haastavampaa, kun ei tiedä missä mikäkin on ja miten asiat siellä kuuluu hoitaa. Jostain syystä mun itsetuntokin on noussut huimasti enkä koe olevani enää yhtään ujo ihminen. Jään helposti höpöttelemään kauppojen myyjille ja itsekin kassalla istuessani koen luontevaksi jutella asiakkaiden kanssa. Ennen tuollainen ei olisi tullut kuuloonkaan! En myöskään jännitä enää uusiin ihmisiin tutustumista, vaan se on nykyään jopa hauskaa. Oon siis muuttunut jonkin verran ihmisenä, omasta mielestäni kuitenkin parempaan suuntaan.

1-IMG_0867 1-IMG_0857 1-IMG_0860

Tärkein muuttunut asia tänne muuton jälkeen on kuitenkin se työpaikan saaminen. En halua edes muistella miten pitkästyttävää mun elämä olikaan työttömänä. Vaikka viideltä aamuvuoroon väsyneenä herääminen onkin ehkä ajatuksena hirveä, niin silti jokainen työpäivä antaa mulle jotakin. Opin lähes päivittäin jotain uutta, jos en työhön liittyen niin kuulen edes asiakkailta uusia asioita. Ja se fiilis mukavan työpäivän jälkeen on mahtava. Tuntee, että on saavuttanut taas jotain. On myös ihan mahtavaa, kun pystyy tienaamaan nyt itse rahansa ja pystyy itse vaikuttamaan raha-asioihinsa. Jos teen paljon töitä, niin pystyn laittamaan useamman satasen palkasta esimerkiksi matkailuun tai merkkituotteisiin. Enää ei tarvitse laskea kaupassa, että riittääköhän mun rahat mama-nuudeleihin vai pitääkö taas tyytyä pirkkaan. :D

Kaikenkaikkiaan mun elämä on muuttunut ainakin omasta mielestäni parempaan suuntaan. Vaikka elämä olikin rauhallisempaa ja tasapainoisempaa Varkaudessa asuessa, niin mä koin sen tällaisena menevänä ihmisenä vähän tylsäksi. Oon niin onnellinen jälkeenpäin ajateltuna, että uskalsin lähteä tutulta ja turvalliselta paikkakunnalta kokeilemaan onneani uuteen kaupunkiin. Vaikka mua jännittikin alussa hirveästi ja ensimmäisen kuukauden aikana jopa kaduin tänne muuttoa, niin kaiken sen alkuhässäkän jälkeen oon ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän valintaan! Löytyykö sieltä muita uuteen kaupunkiin muuttaneita? Jos löytyy, niin miten te ootte sopeutuneet uuteen paikkaan?

11 kommenttia:

  1. Mukavaa että sullakin vihdoin loksahti toiveet toteen, niin kauan muutosta höpisit helsinkiin :) Mäkin olen huomannut etten ole nykyään enään niin ujo ja arka kun joskus, nyt kun on töissä ja enemmän ihmisten kanssa tekemisissä niin nuo on jäänyt ihan huomaamatta pois =) OIS vihdoin ja viimein kiva tutustua suhunkin paremmin ja nähdä ihan livenä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Toiveiden eteen on vaan tehtävä töitä, jos haluaa ne saavuttaa! :) Työt on kyllä varmasti mullakin vaikuttaneet tuohon ujouteen, kun tulee oltua niin paljon erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja joutuu pakostikin olemaan sosiaalinen tällaisella alalla :) Ja niin olis kyllä tosi kiva tutustua! Jos oot tulossa lähiaikoina Helsinkiin, niin pistä Facebookissa viestiä! :)

      Poista
  2. Kiva postaus! :) Ja kiva kun oot tykännyt Helsingistä! Paras kaupunki Suomesta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että tykkäsit! :) Haha, samaa mieltä! ;)

      Poista
  3. Olipa tosi kiva postaus :) Mahtavaa kuulla, että sun elämä ja sä itse ootte muuttuneet positiivisesti muutoksen myötä. Mullakin on nyt muutoksen vuosi elämässä, ja toivon mukaan siihen kuuluu myös muutto Helsinkiin. Rakastan sitä kaupunkia <3 Jotenkin tää muutoksen aika on hurjan pelottavaa, mutta haluan uskoa, että munkin kohdalla rohkeus palkitaan.

    Erika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että säkin tykkäsit tästä! Kerrankin vähän erilainen postaus, kun yleensä tulee postailtua vaan ostoksista tai vastaavasta. :) Eikä, vähän kiva juttu! Toivottavasti sunkin tiet veis Helsinkiin, kun oot siitä puhunut ja sit voitais mekin vihdoin nähdä. :) Muutokset on aina vähän pelottavia, mutta kannattaa vaan rohkaistua ja seurata unelmiaan!

      Poista
  4. Btw toivottavasti tänä vuonna meidänkin suunnitelmat tutustumisesta ja näkemisestä toteutuis :D Ite en kyllä vieläkään oo päässy eroon siitä, että jännitän uusien ihmisten tapaamista, mutta on se vaan silti sen arvosta. Ja ehkä se jännitys häviää pikkuhiljaa kun haastaa itseään :D

    Erika

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos päädyt muuttamaan Helsinkiin, niin pitää ehdottomasti sitten nähdä ja tutustua! :) Mäkin oon uusien ihmisten kanssa vähän sellainen "varautunut", kun ei vielä alussa tiedä mistä vois puhua toisen kanssa :D Sit parin näkemisen jälkeen osaa jo olla oma itsensä :)

      Poista
  5. en oo vielä muuttanut, mutta opiskelut loppuvat nyt toukokuussa niin kovasti haluaisin muuttaa esimerkiksi lahteen !:D toi avopuoliso taas laittaa kapuloita rattaisiin :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen ehdottomasti seuraamaan unelmia! Jos yhtään tekee mieli muuttaa, niin eikun rohkeasti vaan! :) Aina voi palata takaisin vanhaan, mutta se jää varmasti kaduttamaan myöhemmin, jos ei uskalla ottaa riskiä. :) Toi on kyllä varmasti hankala tilanne jos kumppani ei oo niin innokas muuttamaan.. Pitää vaan yrittää keksiä joku kompromissi tai ehkä työt "pakottaa" sitten muuttamaan :/

      Poista
    2. Ja pahoittelut myöhäisestä vastauksesta, kun tää kommentti olikin täällä vanhemmassa postauksessa enkä sen takia muistanut sitä :D

      Poista